Mun vanhempani on aina olleet mulle henkireikä. Mulla on läheisiä sukulaisia kuten serkkuja, joihin voin turvautua, mutta mulla ei ole sisaruksia. Joten mitä perheeseen tulee, vanhemmat on olleet se mun "tärkein".

Mun ollessa pieni, me käytiin autoreissuilla isän pakettiauton kanssa, mm. Ähtärin eläinpuistossa, ja yövyttiin jossain leirintäalueilla. Lisäksi isän vanhemmilla oli Lohjanjärvellä maailman ihanin mökki, missä vietettiin aikaa joko pelkästään perheen kesken, tai isovanhempien kanssa. Mulla on tosi paljon kivoja muistoja Multapään mökistä <3 Mua suretti kamalasti kun ne sen mökin myivät, eikä isä tai äiti voineet sitä ostaa :D Oikeasti, musta olis niin siistiä päästä sinne vielä. Se oli siis saaressa ja sinne piti veneellä ajaa aina pieni pätkä. Siellä ei ollut varsinaisia sähköjä (telkkarissa ja jääkaapissakin oli jotkut akut, töllössä näkyi kolme kanavaa mustavalkoisena) eikä puhelinlinjoja tai juoksevaa vettä <3
Isä on ammatiltaan kirvesmies, ja se aina askarteli puusta, nahasta ja ties mistä vaikka mitä, ja mäkin välillä tein sen kanssa jotain puutöitä meidän kellarissa. Ja iskä tosiaan aikoinaan kävi mun kanssa ratsastamassa Vaanilassa, ja muutenkin muistan että se leikki ja puuhasi mun kanssa paljon kun olin pieni. Meidän perheen yhteinen ykkössuosikki on aina ollut Rölli, ja mun mielestä iskä vähän jotenkin muistuttaakin sitä viiksineen, ja varsinkin jos se on antanut tukan vähän kasvaa :D Iskä aikoinaan askarteli mun kanssa mm. Röllin siivet, yhden jakson mukaan, missä Rölli koittaa semmosten puusta tehtyjen siipien kanssa lentää :)

Mun vanhemmat olivat yhdessä ja naimisissa aikansa, mutta erosivat kun olin n. 11-vuotias, ja mulla oli ala-asteen kuudes luokka menossa. Ala-asteen loputtua vanhemmat myivät meidän ihanan talon ja me muutettiin äidin kanssa Lohjalle, asuttiin mummulassa se vuoden '97 kesä, jonka aikana meidän uusi koti remontoitiin. Isä muutti uuden naisystävänsä kanssa Mustiolle, löysivät sieltä sellaisen mummonmökin talleineen päivineen, ja ottivat siis ne meidän hevoset, Polan ja Oskun sinne myös, ja ostivat kaksi leonberginkoiraa, Callen ja Pikun.

Mun ollessa teini, äiti oikeasti antoi mulle aika paljon vapauksia, jos miettii että toiset ei edes saanut käydä ollenkaan Tanhuhovin discossa eli Lavalla. Se alkoi iltakahdeksalta ja loppui kahdelta yöllä, ja siellä oli aina paras meno. Äiti jopa tuli silloin kahdelta kesken uniensa hakemaan mut kotiin, vaikka mulla olis ollut aika lyhyt matka kävellä. Tietysti oli jotain mun teiniryyppyreissuja, joilta tulin myöhässä kotiin tai ihan ympäripäissäni ja mutsi oli vihainen. Ja piti mun niitä raivareitakin saada, ja kerran lähdin kesällä paljain jaloin yhden pojan perään, jota äiti ei suostunut ottamaan yökylään :D


Mun rippijuhlat, kesällä 1999.

Mulla ei vanhempien erottua ollut sellaista, että olisin joka toinen viikonloppu ollut isän luona, ainakaan muistaakseni, vaan olin siellä vähän niinkuin silloin tällöin. Alkuvaiheessa tykkäsin vielä ratsastaakin, joten jo pelkästään sen takia tuli iskällä käytyä useesti. Ja välillä mulla oli siellä joku kaveri mukana, kuten Hanne tai Annika, joiden kanssa oltiin siellä ikäänkuin leirillä tai kesälomalla tms. Hanne ei ratsastanut, joten aika harvoin taidettiin ratsastaakaan kun Hanne oli mukana, mutta Annikan kanssa ratsastettiin päivittäin ja puuhailtiin heppojen kanssa muutenkin. Teini-ikäisenä Hannen kanssa pöllittiin isän viinikellarista pari pulloa kotiviiniä ja painuttiin Mustion "keskustaan" kavereiden kanssa ryypiskelemään :D Mulla oli siis muutamia kavereita, poikia lähinnä, myös Mustiolta, ja välillä tosiaan tuli niiden kanssa hengailtua. No, dokailtua lähinnä :P Mutta mä oon aina ollut niin isin tyttö, että ei meillä koskaan iskän kanssa ollut mitään tappeluja, varsinkaan tuollasen yömyöhään ulkona hengailun kanssa. Toisaalta sitä tapahtui iskän luona paljon harvemmin, kun ratsastusinnostuksen jälkeen tuli siellä käytyäkin paljon harvemmin. Sitten tulikin kuvioihin poikaystävät/avomiehet, joiden kanssa tuli aina autolla käytyä kylässä, vähän tyyliin joskus ja jouluna.

Äitin kanssa ollaan mun aikuistuttuakin oltu enemmän tekemisissä kuin isän kanssa. Se ei oo ollut mitenkään tahallista, mutta varmasti luonnollista, kun äiti asui lähellä ja isä kauempana. Äidin kanssa oon käynyt jumpissa, shoppailemassa ym. "kaverillista", ja tuun onneksi äidin kanssa tosi hyvin toimeen. Äiti auttaa mua tilanteessa kuin tilanteessa, enkä mä tiedä miten pärjäisinkään ilman äitiä <3 Ihan kaikkea en kyllä äidille kerro, mutta veikkaan ettei se haluaisi tietääkään :D Pidän äitiä mun ystävänä, mutta myös äitinä, enkä mä halua sille kaikkia juttuja kertoa. Mutta olen mä kuitenkin aika avoin, kerron jos on joku hätänä tai jos mun mieltä painaa jokin, riippuen tietysti vähän asiasta. Äitiä näin vielä Lohjalla asuessa vähintään pari kertaa viikossa ellen useamminkin, ihan jo senkin vuoksi että käytiin tosiaan yhdessä jumpassa. Nyt mun muutettuani ollaan nähty ehkä kerran tai kaksi kuussa, mutta kyllä me taidetaan tekstailla tai soitella ainakin kerran viikossa.
Isä asuu nykyisin vielä pidemmällä Mustiolta, joten siellä ei käydä oikein edes "matkan varrella". Meillä on onneksi nyt auto, joten sinne pääsee helpommin, eikä isän tartte aina hakea mua/meitä, mutta paikka on sen verran syrjässä ja pidemmän ajomatkan päässä, että normaalisti sinne tulee mentyä sitten yöksi, saunomaan ja juomaan vähän viiniä, kunhan vaan kissat pärjäävät joko kotona tai hoidossa. Viimeksi oon isän nähnyt joulun jälkeen, eli ei me tosiaan kamalan usein nähdä. Soiteltu kyllä ollaan, ja niiden piti Seijan kanssa tulla tänne Saloon meille kunhan kerkiävät.

Rakastan mun vanhempia, ja mielestäni ovatkin parhaita vanhempia ever. Oon vielä siinä mielessä onnellisessa asemassa, että molemmilla on uudet kumppanit, joista tykkään kovasti.

Mä olisin halunnut laittaa tähän kuvaksi isän ja äidin jotkut nuoruuskuvat, mutta en ottanutkaan niitä muutossa mukana tänne uuteen kämppään :/ Saan ne ehkä ens viikolla, niin voi olla että lisään jotkut kuvat tähän vielä... Tai sitten en, kun munhan piti vähän kattoa mitä paljastan ja kenestä :D No, katotaan.