Nikki on lähtenyt toipumaan steriloinnista ihan mukavasti. Vielä eilen, keskiviikkona, se oli tosi apaattinen ja hiljainen, ei uskaltanut edes liikuttaa häntäänsä kun vaihtoi nukkumisasentoa, ja niinpä häntä jäi sen alle ihmeellisiin asentoihin. Viime yön aikana jokin kuitenkin muuttui, ja Nikki tulikin aikaisin aamulla herättämään meitä sille ominaiseen, ärsyttävään tyyliinsä (= kolistelemalla mun seinällä roikkuvia tuikkutelineitä). Jotain ne siinä Nunon kanssa riehuivatkin, niin totesin ehkä olevan parasta jos nousen ylös pitämään niitä silmällä. Siinä kävi vähän niin kuin toivoinkin, ja molemmat kissat menivät nukkumaan aika lailla heti sen jälkeen kun olin noussut ylös. Niin aina... :P

Syönyt Nikki on maanantaista asti tuplasti enemmän kuin mitä ennen leikkausta, nyt ei enää haittaa vaikka ruoka olisi vähän ehtinyt kuivua kuppiin, menee kyllä alas yhtä hyvällä ruokahalulla x) Kyllä se siitä vielä läskistyy! Liimasidekin lähti melkein itsestään jo tiistai-aamuna, vain vähän jouduttiin Maken kanssa sitä repimään irti. Paniikissa sitten väsäsin sukkahousuista sukkapuvun, joka laitettiin Nikkin päälle. Se oli sen kanssa kuitenkin niin apaattinen, eikä liikkunut mihinkään enää, niin otettiin se sitten pois. Hirveä sähinä ja kiljuminen, ja mä sain pari haavaakin itkunpurskahduksesta nyt puhumattakaan. Siitä lähtien on haava ollut ilman suojaa, vaan eipä se ole näyttänyt kovasti tuota kiinnostavankaan. Pesun yhteydessä se on masun alueenkin pessyt, mutta ei se jää haavaa raivolla nuolemaan tai repimään. Onneksi! Kävin eilen varmuuden vuoksi eläinlääkäriltä hakemassa kaulurin, jotta oisin voinut sen vaikkapa yöksi laittaa päähän, mutta en mä sitten raaskinutkaan kun Nikki on antanut sen olla niin rauhassa. Nunokin on ilmeisesti nyt lopettanut kiimailunsa, ja sille voisi tänään tai huomenna varata leikkausajan. Se kyllä tarkoittaa sitä etten pääse Markuksen ja Taijan tupareihin Saloon :( Mutta ei mahda mitään, noi kissat on vähän pakko leikkauttaa tässä välissä.

Tuossa äsken kun petasin sänkyä ja Nikki oli taas kärkkymässä - se tykkää kaivautua peittojen ja lakanoiden alle - tuli ekaa kertaa mieleen väsätä niille tyynyistä ja torkkupeitosta pieni maja. No Nikkihän oli ihan into piukeena :D Nunokin pääsi kerran majaan sisälle, mutta koska oli niin tyhmä että meni suoraan "takaovesta" ulos, ei se päässyt sinne enää uudelleen kun Nikki valtasi koko majan :D

Ja ulkona sataa taas lunta. Mitä helvettiä? Mistä sitä aina vaan riittää? Justhan kevät oli jo tulossa.
Luin äsken myös Ilta-Sanomista, että Jonna on mukana Tampereen Musiikkiteatteri Palatsin Rakkausrevyyssä. Eli saanpahan ainakin teatterissa käytyä tänä vuonna :D Jos mä nyt saan ne Sauna Openin lippurahat kasaan, niin ton revyynhän voisi käydä katsomassa vaikka siinä samalla :) Tai sitten siinä olis hyvä tekosyy käydä Tampereella toisenkin kerran ens kesänä ;) Ehkä niin ois jopa parempi :D Tampere <3