Ajattelin näin päivän päätteeksi tulla kertomaan loppuviikon kuulumisia.
Eilen näin siis neljän vuoden tauon jälkeen mun vanhaa koulukaveria, Kirsiä, audiovisuaalisen viestinnän linjalta. Ei olla tosiaan nähty sen jälkeen kun valmistuin ja olikin ihan huippukivaa olla taas Kirsin kanssa :) Juttua riitti ihan hirveästi kaikesta maan ja taivaan väliltä, iloisia ja surullisiakin asioita, ja molemmat täällä itkeä tirautettiin, mutta ainakin mun osalta se oli ihan puhdistavaa. Enimmäkseen tunnelma oli tietty iloinen, ja katsottiin DVD:ltä meidän amiksessa tekemä lyhytleffasarja. Toteutushan siinä oli ihan surkeaa, mutta sillä tekohetkellä oltiin ihan tosissamme, ja meidän ryhmällä (johon mun ja Kirsin lisäksi kuuluivat Salla ja Kati) oli ihan mielettömän hauskaa kuvata niitä :) Sitä katsoessa oli sellaiset nostalgian, myötähäpeän ja iloisuuden sekaiset fiilikset, hauskaa oli.
Loppuillasta suunnattiin Drunk´n Monkeyhin vaikka pääsyliput Cheekin takia olikin aika kalliit suhteutettuna mun varallisuuteen. Mutta tulipahan sitten Cheekkikin nähtyä, ja baarissa oli ihan hauskaa vaikka tunnistin Cheekiltä ehkä kolme tai neljä biisiä :D Kirsi on ihan varmasti joku kaappifani, koska se osas kaikki sanat vaikka väitti ettei ees kuuntele Cheekiä. Kiinni jäit!
Loppuillasta meininki alkoi olla vähän väsynyttä ja laimeahkoa, ja Kirsistä tuli vähän holtiton ;) Mutta kotiin selvittiin ihan kunnialla ja ehjin nahoin. Oli tarkoitus koko illan ottaa paljon kuvia, mutta ilmeisesti kälätettiin niin koko ajan ettei koko kamera ees käynyt mielessä.
Tänään oonkin kärsinyt aika hirveästä krapulasta. Aamusta asti oli nälkä, mutta jos jotain koitin syödä niin tuli vaan huonompi olo ja vatsassa velloi. Kahvikaan ei maistunut. Ja sitten kun se huono olo meni vähän ohi ja pystyin syömään, niin siitä lähtien oonkin sitten syönyt koko loppuillan -.- Kirsi lähti ajelemaan Turkuun joskus kahden jälkeen, ja varmasti tullaan pian näkemään uudestaan <3
Ja Make ei sitten suvainnut tulla yöksi kotiin ollenkaan kavereidensa bileistä, tai mitkä lie olivat. Olin sille ihan saatanan vihanen kun se ei yöllä vastannut puhelimeen eikä se ollut ilmottanut mulle että jääkin sinne yöksi. Make tuli kotiin tänään joskus neljän aikoihin, ja about yheksään asti pidin mykkäkoulua. Mua niin vituttaa ettei se voi ilmottaa jos suunnitelmat muuttuu. Oon monesti sanonut sille, että ilmotus on pakollinen, koska oon helposti huolestuvaa sorttia. Se, että on koko päivän krapuloissaan niin paska olo, ei oikeuta olemaan ilmottamatta mulle missä on ja minkälaisessa kondiksessa. Kyllä sen yhen tekstarin saa näpytettyä vaikka oliskin paha olo.
No, koska sitten lepyin sille tässä illan tullen, niin ajattelin että huomenna vois olla sellainen parisuhteenhoitopäivä. Se on jäänyt tässä vähän vähemmälle, kun kumpikin vaan istuu omilla koneillaan pahimmassa tapauksessa ihan eri huoneissakin, kuten nyt. Make on alkanut pelaamaan pokeria, ja se joko pelaa sitä, katsoo videoita siitä, tai lukee siitä kirjoja (kyllä, tämä vähän kyrsii mua). Mä taas istun koneella ja Facebookissa (ja pelaan niitä hiton rasittavia pelejä jotka bugittaa koko ajan), koska mulla ei ole muuta tekemistä. En ole siis sillälailla tietokoneriippuvainen, on tosi helppoa olla ilmankin kunhan on vaan jotain korvaavaa tekemistä. Makekin kyllä ainakin väittää että kunhan muuta tekemistä on, niin ei senkään tartte pokeria pelata :P
Siispä, ehdotin että pidetään huomenna tietokoneeton päivä. Avaan koneen vain lähettääkseni työttömyyskorvaushakemuksen sähköisesti, mutta muuten tehdään koko päivä jotakin, johon ei tarvitse tietokonetta. Suunnitelmissa oli ainakin kävellen käydä Maken mutsin luota hakemassa joku kiva lautapeli. Huomenna on myös tortillapäivä, ehkä käydään vuokraamassa vielä leffakin tai jotain. Me katsotaan kuitenkin telkkaria niin vähän, että se on kyllä sallittua viihdettä.
Jos huominen sujuu siis hyvin ja ilman kränää, niin noista tietokoneettomista sunnuntaista voisi ottaa ihan tavan. Ja miksei lisätä viikkoon niitä tietokoneettomia päiviä sitten jonkin ajan päästä. Toivon että saisin jotenkin irrottauduttua tästä, koska kun kumpikaan meistä ei ole päivisin töissä, niin tietokoneet ja "turhuudet" netissä hallitsee meidän ajankäyttöä senkin ajan, minkä normaali työssäkäyvä ihminen on töissä. Ehkä sitten uskaltautuisin vihdoin poistamaan myös ne kaikki vittumaiset FB-pelit ja pelikaverit (jotka eivät toki ole vittumaisia, mutta jonkun verran häiritsee että ne ovat mun kaverilistalla vaan siksi että tarvitsin aikoinaan pelikavereita).
Olot alkaa jo helpottaa ja tässä tuntee itsensä jo melkein ihmiseksi, mutta yöunet jäi sen verran lyhyiksi että taidan kohta mennä sänkyyn, lukemaan ja nukkumaan. Tuun sitten kertomaan miten tuo sunnuntai meni :D Olen toiveikas.
